Skenaario: Humanoidirobotit supermarketien hyllytyksessä
Mallinnettu skenaario: humanoidirobotit täydentämässä hyllyjä ja skannaamassa varastoa erään eurooppalaisen supermarketketjun neljässä pilottimyymälässä.
Motion1 Inc. ·

Supermarketketju – Hyllyjen täydentäminen ja varaston skannaus
Mallinnettu skenaario: tämä artikkeli kuvaa edustavaa käyttöönottoa, joka on rakennettu sektorille tyypillisistä toimintamalleista, eikä raporttia nimetystä asiakassitoumuksesta. Luvut ovat havainnollistavia arvioita siitä, mitä tämän muotoisella käyttöönotolla voidaan saavuttaa.
Haaste
Yli 120 myymälää Euroopassa toimiva supermarketketju kohtasi jatkuvan operatiivisen ongelman: hyllyjen pitäminen täytettyinä aukioloaikoina. Hyllyjen täydentäminen tapahtuu tyypillisesti kahdessa ikkunassa – aikaisin aamulla ennen myymälän avaamista ja iltapäivän hiljaisempana aikana. Mutta asiakasliikenteen mallit ovat muuttuneet, ja monissa myymälöissä on nyt jatkuvaa kävijävirtaa koko päivän, mikä jättää vähän aikaa keskeytymättömälle hyllyjen täydentämiselle.
Tuloksena oli näkyviä aukkoja hyllyissä ostoshuipputuntien aikana, mikä vaikutti suoraan myyntiin. Sisäinen analyysi arvioi, että loppuunmyydyt hyllypaikat maksoivat ketjulle 3–5 % potentiaalisesta päivittäisestä liikevaihdosta myymälää kohden. Manuaalinen varaston skannaus – käytävillä kävely kädessä pidettävän skannerin kanssa aukkojen tunnistamiseksi – oli aikaa vievää ja epäjohdonmukaista.
Ratkaisu
Ketju pilottoi humanoidirobotteja neljässä myymälässä, ottaen käyttöön kaksi robottia myymälää kohden. Robotit suorittivat kahta päätehtävää:
- Hyllyjen täydentäminen. Robotit kuljettavat tuotepakkauksia takahuoneesta myymälän puolelle ja asettavat yksittäisiä tuotteita niille varatuille hyllypaikoille. Täydennysprioriteetit määräytyvät myymälän hallintajärjestelmän reaaliaikaisen varastotiedon perusteella.
- Varaston skannaus. Robotit suorittavat aikataulutettuja käytäväskannauksia käyttäen näköjärjestelmiä tunnistaakseen tyhjät hyllypaikat, väärin sijoitetut tuotteet ja hinnoitteluvirheet. Skannaustulokset syötetään suoraan myymälän varastonhallintajärjestelmään.
Kalustonhallinta-alusta antoi aluepäälliköille mahdollisuuden seurata robottien toimintaa kaikissa neljässä pilottimyymälässä keskitetystä hallintapaneelista. Työnkulut standardoitiin myymälöiden välillä, pienin säädöin pohjapiirroksen erojen vuoksi.
Käyttöönoton aikataulu
- Kuukaudet 1-3: Yksityiskohtainen myymälän kartoitus ja navigointitestaus yhdessä pilottimyymälässä. Robottien reitit määriteltiin asiakasruuhka-alueiden välttämiseksi. Turvallisuusprotokollat luotiin robottien ja asiakkaiden väliseen vuorovaikutukseen (robotit antavat tietä asiakkaille ja ylläpitävät vähimmäisetäisyyksiä).
- Kuukausi 4: Kaksi robottia otettiin käyttöön ensimmäisessä pilottimyymälässä. Alkuperäinen toiminta rajoitettiin aikaisin aamun hyllyjen täydentämiseen ennen myymälän avaamista.
- Kuukaudet 5-6: Robotit alkoivat toimia aukioloaikoina. Asiakasvuorovaikutusprotokollia hiottiin alkuperäisen palautteen perusteella.
- Kuukaudet 7-9: Laajennettiin kolmeen lisämyymälään. Ensimmäisen myymälän työnkulkumalleja käytettiin uudelleen, mikä lyhensi asennusaikaa noin 60 %.
Mallinnetut tulokset (ensimmäiset 9 kuukautta neljässä myymälässä)
- Hyllysaatavuus: Keskimääräinen hyllysaatavuus aukioloaikoina parani 91 %:sta 97 %:iin.
- Liikevaihtovaikutus: Arvioitu liikevaihdon kasvu 2,1 % myymälää kohden parantuneen hyllysaatavuuden ansiosta.
- Varaston tarkkuus: Varaston skannaustarkkuus saavutti 99,2 %, verrattuna 94 %:iin manuaalisella skannauksella.
- Skannaustiheys: Robotit suorittivat koko myymälän varastoskannauksia kolme kertaa päivässä, verrattuna aiempaan kerran päivässä tapahtuvaan manuaaliseen skannaukseen.
- Työvoiman uudelleenallokointi: Aiemmin hyllyjen täydentämiseen osoitettu myymälähenkilökunta siirrettiin asiakaspalveluun ja tuoreen ruoan valmistukseen – alueille, joilla ketjulla oli alimiehitystä.
- Asiakaspalaute: Alustavat kyselyt osoittivat, että 78 % asiakkaista suhtautui robottien läsnäoloon neutraalisti tai positiivisesti. Negatiivinen palaute liittyi pääasiassa käytäväruuhkiin hyllyjen täydentämisen aikana, mikä korjattiin säätämällä täydennysaikatauluja.

Keskeiset opit
Vähittäiskauppiaille, jotka harkitsevat humanoidirobottien käyttöönottoa, tämä pilotti tarjoaa useita käytännön oppeja:
- Aloita sieltä, missä rajoitteena on aika, ei henkilöstömäärä. Hyllyjen täydentämisen ikkunat olivat kutistuneet koko päivän kestävän kävijävirran vuoksi. Robotit perusteltiin hyllysaatavuudella aukioloaikoina, ei sillä, että ihmisiä olisi poistettu myymälän puolelta.
- Panosta ohjelmistokerrokseen. Kalustonhallinta-alusta oli yhtä tärkeä kuin laitteisto. Työnkulkumallien uudelleenkäyttö ensimmäisestä pilottimyymälästä lyhensi asennusaikaa seuraavissa kolmessa noin 60 %, ja antoi aluepäälliköille yhden hallintapaneelin kaikkien neljän myymälän yli.
- Suunnittele 3-6 kuukauden käyttöönottoaika. Ensimmäisessä myymälässä kului kolme kuukautta kartoitukseen ja navigointitestaukseen, ennen kuin robotti siirsi yhtäkään pakkausta. Budjetoi aikaa ja kärsivällisyyttä sen mukaisesti.
- Mittaa sitä, mikä on tärkeää. Hyllysaatavuus ja liikevaihdon kasvu olivat pääotsikon lukuja, mutta skannaustarkkuus, skannaustiheys ja asiakastyytyväisyys kertoivat koko tarinan. Käyttöönoton koko arvo ulottuu paljon kassaa pidemmälle.
- Osallista sekä asiakkaat että henkilökunta. Myymälässä yleisö jakaa lattian robotin kanssa. Kyselypalaute johti konkreettisiin muutoksiin, mukaan lukien hyllyjen täydentämisen aikataulujen säätäminen käytäväruuhkien vähentämiseksi, samalla kun myymälähenkilökunta siirtyi asiakaspalveluun ja tuoreen ruoan valmistukseen.
Tämän ketjun pilotti osoittaa, että humanoidirobottien käyttöönotto vähittäiskaupassa on käytännöllistä, hyödyllistä ja saavutettavissa nykyisellä teknologialla. Avain on käsitellä sitä myymälätoiminnan muutoksena pikemminkin kuin teknologian hankintana, suunniteltuna aukioloaikojen, asiakasmukavuuden ja mallien ympärille, jotka tekevät myymälästä numero kaksi nopeamman kuin myymälästä numero yksi.